Kroatia

Pääkaupunki: Zagreb
Asukasluku: 4 422 248
Virallinen kieli: Kroatia
Rahayksikkö: Kuna (HRK)
Pinta-ala: 56 542 km²

Matkakohteet: Kroatia

Kroatian matkakohteita:

Matkanjärjestäjät

Lomat.infon tietojen mukaan seuraavat suomalaiset matkanjärjestäjät järjestävät Kroatian matkoja:

Keskustelu

Keskustele Kroatian ja muiden maiden matkakohteista Lomat.infon keskustelupalstalla.

Matkakertomukset

Oletko käynyt tässä matkakohteessa? Kerro kokemuksistasi tai anna vinkkejä matkaa suunnitteleville tällä lomakkeella.

Kaksi perhettä Kroatian-matkalla 15.-22.7.2006

Päätimme viime talvena varata Interhome Oy:n kautta Kroatiasta asunnon heinäkuun viikoksi kahdelle perheelle (4 aikuista ja 5 lasta 11-15 –vuotiaat). Vuokraamassamme omakotitalossa oli juuri sopivasti 9-hengelle sängyt. Yläkerrassa oli 3 kahden hengen makuuhuonetta + keittiö/olohuone + ILMASTOINTI ja alakerrassa yksi kolmen hengen huone.

Isännät halusivat lähteä matkaan moottoripyörillä. Naiset ja lapset taasen valitsivat matkustustavakseen lennot Helsinki-Budapest-Split. Isäntien matkanteko alkoi viikkoa ennen muita ja he olivat perillä matkakohteessa ensimmäisinä. Tämä oli hyvä, koska taksikuskit, jotka lentokentältä meitä kuljettivat, eivät olisi löytäneet perille asti Interhomen lähettämän englannninkielisen ajo-ohjeen avulla. Onneksi miehemme olivat vastassa kentällä ja pystyivät sitten ohjaamaan taksit perille asti. Huomasimme matkan aikana, että yleisesti Kroatiassa nuorempi väki hallitsee englanninkielen, mutta vanhemmalla väellä on hallussa vain saksankielen alkeet. Poikkeuksiakin oli tietty.

Talo sijaitsi Trogirissa Vranjican kylässä. Trogirin kaupunkiin oli matkaa noin 5 km. Matka oli liian pitkä käveltäväksi, joten ensin miehet kuljettivat meidät kaupunkiin mopojensa kyydissä. Homma oli kuitenkin aika työlästä, koska kuljetettavia oli seitsemän, ja sen vuoksi keikkoja oli tehtävä monta. Selvitimme sitten, että Trogiriin oli kylästä bussiyhteys ja vielä näppärämpi yhteys oli vuorovene, joka kulki kerran tunnissa.

Vene lähti läheiseltä Medenan camping-alueelta. Veneitä oli hyvin monentasoisia ”pohjapanoraama-aluksista” pieniin heiluviin paatteihin. Veneilyn yhteyteen kertyi muutama hauska kokemuskin. Ensimmäin kerta, kun lähdimme Trogiriin vesiteitse, oli rannalla vastassa erittäin humalassa oleva lipunmyyjä. Nuori mies oli kyllä ystävällinen, mutta ei mm. pystynyt antamaan rahasta takaisin ja fiksuna miehenä pyysikin tasarahaa (10 kn/hlö). Hän pahoitteli humalatilaansa ja kertoi syynä olevan erittäin kuuman ilman. Hän oli sen vuoksi joutunut juomaan olutta heti aamusta asti. Mukava heppu ja kovasti juttutuulella, kunnes havaitsi nuorten naisten seurueen keikistelemässä laiturin vieressä. Laivassa oli sisällä kippariporukka, jossa oli noin 4 henkeä. Hekin tuntuivat olevan pienessä sievässä. He nauttivat työstään kovasti ja tarjosivat miehillemme erittäin vahvaa Rakia. Seurueen unkarilainenkin puhui meille ”sukulaiskansalaisille” sujuvaa unkaria ja ilmeisesti lievästä humalatilastaan johtuen luuli meidän jotain ymmärtävänkin.

Toisella kerralla veneessä oli hiukan nuorempi kippariporukka. Heillä oli mukanaan 2 tyttöä, jotka ryypiskelivät laivassa ja polttelivat tupakkaa. Takaisintulomatkalla tytöt tuntuivat olevan jo aika tuiskeessa ja pojatkin vähän. Veneilyhomma hoitui kuitenkin mallikkaasti. Yksi miehistöstä piti matkustajille pientä laulushoutakin ja nauratteli naisia hienolla kapteenin hatullaan.

Trogir oli sympaattinen ja kaunis kaupunki. Vanhakaupunki oli ihanan pieni ja idyllinen. Kaupungista löytyi kaikki tarpeellinen myyntikojuista rautakauppoihin. Teimme pariskunnittain mopoilla lyhyet vierailut myös Splitiin ja totesimme, että Split ei vedä vertoja Trogirille. Split on valtava kaupunki ja sen vanhakaupunkikin on tavattoman iso verrattuna Trogiriin. Hintataso oli Splitissä mielestämme jopa korkeampi ja tunnelma kalseampi kuin Trogirissa. Mutta minua olisi jäänyt vaivaamaan, jos en olisi Splitissä käväissyt.

Vranjican kylässä, jossa asuimme, oli ehdottomasti parasta ihan vieressä sijaitsevat rannat. Ihanat kivikkorannat ja kirkas, puhdas ja lämmin merivesi houkuttelivat nauttimaan kuumasta auringosta. Lapsille ostettiin heti näppärät uintikengät 30 kn ja muuta mukavaa uintikamaa. Vedestä bongattiin merimakkaroita ja –siilejä sekä hienoja kaloja. Uimassa käytiin joka päivä monta kertaa. Uima-altaita ei alueelta löytynyt ja lopulta niitä emme edes kaivanneet, sillä kivikkorannoilla ei hiekka kiusaa. Talossamme oli myös näppärä ulkosuihku (yleinen kapistus monella pihalla), jossa oli kätevä huuhtoa merivesi pois kastelematta koko huoneistoa.

Kylässä oli 3 ravintolaa. Emme kokeneet Kroatian matkaamme kulinaristisena elämyksenä, mutta huomattavaa oli, ettei yksikään meistä yhdeksästä ollut kertaakaan minkäänlaisessa vatsataudissa. Ja onhan tietty ravintoloiden hintataso paljon alhaisempi kuin Suomessa. Oluen hinta on samaa luokkaa kun limpsan hinta. Kalalautanen kannattaa jokaisen kokea ainakin kerran matkallansa. Siitä pidin kovasti.

Teimme reissun aikana kaksi retkeä. Ensimmäinen retki päätettiin tehdä Krka-putouksille, joka sijaitsi noin tunnin ajomatkan päässä Sibenikissä. Päätimme vuokrata päiväksi yhden auton, joten neljä meistä pääsivät putouksille mopojen kyydeissä ja loput autoillen. Auton vuokraus sujui mallikkaasti oman kylämme Turist-infossa. Krka-putoukset olivat hienot ja kulutimme siellä aikaa mm. uimalla. Putousten vesi on makeaa ja kirkasta, sillä vesi tulee suoraan vuoristosta. Suomalaiselle tietty on hiukan outoa se että alueelle pääsy maksaa aikuisilta 70 kn ja lapsilta 50 kn, johon ei sisälly kuin lyhyt bussikuljetus alueelle. Alueen vessastakin piti maksaa 5 kn. Olemme tottuneet makeisiin vesiin omasta takaa ja ilmaisiin hoidettuihin luonnonsuojelualueisiin, joten ehkä suomalaiselle itse alue ei ole niin mahtava kokemus. Putoukset kyllä olivat upeat ja näkemisen sekä kokemisen arvoiset. Lapsien mielestä pieniä sivupuroja ylöspäin nouseminen oli hienompaa kuin koko muu Krka.

Moottoripyöräilijämme suosittelevat käyttämään yleisesti rantateitä, koska niissä on parhaimmat maisemat ja mukavimmat mutkat. Rannikosta ehkä kaunein on Rijekan ja Zadarin välinen osuus. Vauhti ei näillä teillä ole kovin hurja, mutta näkymät korvaavat menetetyn nopeuden moninkertaisesti. Moottoritiet ovat maksullisia, mutta erittäin hyvässä kunnossa ja eteneminen vauhdikasta. Nopeusrajoitukset moottoriteillä olivat 110, mutta matkaa tehdään yleisesti 160 vauhdilla.

Seuraava retkemme suuntautui vastakkaiseen suuntaan Cetinaan noin 50 km päähän Trogirista melontaretkelle (Rafting). Retki maksoi 300 kn aikuisilta ja 250 kn lapsilta. Hintaan sisältyi myös kuljetus. Matkalla koskiretken aloituspaikalle näimme huimia vuoristomaisemia. Kumiveneemme johtaja kertoi, että koskiretki on ”nice familytrip”. Tottahan se oli, mutta extreme-osuus olikin muualla kuin koskessa. Ainakin minä jouduin kiipeilemään kykyjeni äärirajoilla ja uin Jonna-tytön kanssa pimeässä kylmävetisessä (n. 10 astetta) luolassa, johon pääsi vain pienestä kolosta puoliksi sukeltamalla. Kokemus oli kokonaisuutena upea, ja hienoa että tuli koettua se. Retkellä saimme taas uida ja hyppiä kirkkaassa vuorilta tulevassa lähdevedessä. Retkellä oli useita pysähdyspaikkoja, joissa voimme nauttia eväitä, nauraa, uida ja seurustella. Seuraavana päivänä olikin sitten jalkalihakset ihan jumissa. Suosittelen retkeä kaikille, jotka ovat vähänkin liikunnallista sorttia.

Kroatia on kaunista seutua, jossa on päätetty yhteistuumin, että talojen katot on oltava punatiilisiä. Ihmiset ovat ystävällisiä, mutta eivät tuppaudu. Tinkimistä eivät kroatialaiset oikein ymmärtäneet. Paikat ovat siistejä ja vessoissa on paperia. Elintaso ei silti yllä mielestäni esim. Kreikan tasolle. Vuokraamassamme talossa oli välttämättömät mukavuudet ilmastointi ja tv, mutta tiskikone puuttui. Huoneiston puutteina voisi mainita myös sen, ettei siellä ollut astianpesuainetta eikä tiskirättiä ja luvatut kylpypyyhkeet olivat käsipyyhkeen kokoisia. Hyvää oli se, että ulkona oli mukavat istuskelupaikat. Lisäksi käytössämme oli grilli ja sen viereen sai katettua herkkupöydän viikunapuun ja hehkulampun alle. Isäntäväki oli ystävällistä ja joustavaa. He vaihtoivat heti allergisten untuvatyynyt tavallisiin tyynyihin ja lähtöpäivänä saimme joustoaikaa pyytämämme ajan. Lähtiessämme taksikin tilattiin puolestamme, sillä paikallisille olisi ollut hankala selittää osoitetta.

Minusta on mukava olla turistina alueella, jossa asuu ja lomailee paljon myös paikallista väkeä. Silloin tunnelma on jotenkin aidompi. Tätä aitoa mutkatonta lämmintä tunnelmaa saimme mielestämme kokea Trogirissa. Kylässämme emme nähneet emmekä kuulleet yhtään muita suomalaisia. Minusta tämäkin on plussaa. Vuokranantajamme kertoi, että olimme hänen ensimmäiset suomalaiset vieraansa.

Suosittelemme!


Arvosana kohteelle:

Eeva Timonen - 29.01.2007