paratiisi?
Lähetetty: 23 Huhti 2008, 20:35Pitkän syksyn jälkeen olo oli 
. Tuskaantuneena, juuri ennen joulua, nappasin ainoan vapaan lennon Siinaille. Sharmista otin taksin kohti Nuweibaa, paratiisia maan päällä kaikille rauhaa ja aurinkoa tuohon aikaan kaipaaville.
Miksi Nuweiba? Siellä vanhimmassa hotellissa (Nuweiba Villagessa) on lähes kilometri omaa hoidettua rantaa, jossa saattoi olla pitkään aivan yksin. Kaukkaloisto sai mielen nousemaan useita asteita, kuten meren loiskekin. Siinain vuoristo takana oli aina eri näköinen ja Saudien vuoret meren toisella puolen näkyivät välillä selkeinä, usvaisina tai meren harmauteen yhtyen. Merestä löytyy jokaiselle jotakin. Hankin piilarikin voidaksen snorklata merisiilien yllättämättä. Paikalliset ihmiset olivat ystävällisiä. Tietenkin kauppiaat yrittivät myydä, mutta siellä kieltokin ymmärrettiin. Päivittäiset kävelyt tai pyöräilyt johonkin kolmesta keskustasta antoivat päiviini vaihtelua enemmän kuin uskalsi toivoa. Syöminen paikallisten kanssa oli seikkailu, josta ihmeekseni selvisin maha kunnossa. Hyvää se ruoka oli; sanomalehden päältä sormin nautitunakin...
Tulin kahden viikon kuluttua kotiin niin virkistyneenä, että viikkojenkin päästä minua pyydettiin laskeutumaan maan päälle. Aurinko oli paistanut siellä joka päivä, täällä satoi. Rusketusta en saa (punapäänä), mutta kyllä se aurinko varastoitui minuun. Vieläkin tuntuu hyvältä!
Huono asia on se, että enää Suomesta ei Nuweibaan saa matkoja. Pitää olla hullu ja lähteä seikkailemaan. Nuweiban hotellit netissä olivat vähissä. Jos aikomuksenne on mennä sinne, varoitan vuoden takaisesta kokemuksesta Elariassa. Jotakin hyvääkin siellä oli, mutta ei nyt muistu mieleen. Halvalla pääsee vaikka Ciaossa, jossa on uima-allas, ranta ja kohteliasta väkeä töissä. Hinta jouluna oli yhden hengen huoneesta 15 dollaria. Siirryn aiemmin tuttuun hotelliin lähemmäksi keskustaa ja maksoin varmaan nelinkertaisesti. Se oli kuitenkin joka sentin arvoinen yksin matkustavalle ja energiaa tankkaavalle sielulleni. Villagen sivut vain ovat vieläkin päivittämättä, joten sieltä ei helposti saa huonetta.
Olin silloin ainoa suomalainen koko Nuweibassa. Tuntui upealta nähdä hotellin lipuissa siniristinenkin! Suomalaisista pidetään siellä. Minä sain jatkuvasti kysmyksiä siitä, miksi suomalaiset eivät enää tule sinne. Vastausta ei ole ennen sinne tehneellä matkafirmallakaan minulle antaa. Ensi joululomalla pyrin sinne takaisin. Katselin juuri lentojen päiviä. Ja varmaan pian alan laskea päiviä!
Ehkä hyvä, että Nuweibaan ei tehdä matkoja. Näin se pysyy neitseellisenä. Toisaalta paikallisten toimeentulo on kiinni turisteista. Ilman heitä ei ole koko kaupunkia? Pieni satama tuskin antaa elantoa koko porukalle.
Jos haet rauhaa ja aurinkoa talven kaamokseen vain alle kuuden tunnin lennon päästä, Nuweiba olisi hyvä vaihtoehto. Sinne ei kannata mennä bailaamaan. Itse en ole ollut "rantaihminen", mutta siellä nautin kirjojen selailusta rantatuolilla. Tekemistä löytyy retkien lisäksi vaikka rannalla. Minä sain paikallisilta naisilta oppia helmikorujen tekoon (ilman yhteistä kieltä!). Aika ei hetkeksikään käynyt pitkäksi. Maassa maan tavalla tai maasta pois pätee täälläkin. Jos imaamin rukouskutsut käyvät hermoille, Nuweiba on islamilaisista paikoista aika hiljainen. Olutta ja muutakin saa keskustan Beer-shopista.
Älkää nyt kuitenkaan kansoittako noita ihanan hiljaisia paikkoja!
. Tuskaantuneena, juuri ennen joulua, nappasin ainoan vapaan lennon Siinaille. Sharmista otin taksin kohti Nuweibaa, paratiisia maan päällä kaikille rauhaa ja aurinkoa tuohon aikaan kaipaaville.
Miksi Nuweiba? Siellä vanhimmassa hotellissa (Nuweiba Villagessa) on lähes kilometri omaa hoidettua rantaa, jossa saattoi olla pitkään aivan yksin. Kaukkaloisto sai mielen nousemaan useita asteita, kuten meren loiskekin. Siinain vuoristo takana oli aina eri näköinen ja Saudien vuoret meren toisella puolen näkyivät välillä selkeinä, usvaisina tai meren harmauteen yhtyen. Merestä löytyy jokaiselle jotakin. Hankin piilarikin voidaksen snorklata merisiilien yllättämättä. Paikalliset ihmiset olivat ystävällisiä. Tietenkin kauppiaat yrittivät myydä, mutta siellä kieltokin ymmärrettiin. Päivittäiset kävelyt tai pyöräilyt johonkin kolmesta keskustasta antoivat päiviini vaihtelua enemmän kuin uskalsi toivoa. Syöminen paikallisten kanssa oli seikkailu, josta ihmeekseni selvisin maha kunnossa. Hyvää se ruoka oli; sanomalehden päältä sormin nautitunakin...
Tulin kahden viikon kuluttua kotiin niin virkistyneenä, että viikkojenkin päästä minua pyydettiin laskeutumaan maan päälle. Aurinko oli paistanut siellä joka päivä, täällä satoi. Rusketusta en saa (punapäänä), mutta kyllä se aurinko varastoitui minuun. Vieläkin tuntuu hyvältä!
Huono asia on se, että enää Suomesta ei Nuweibaan saa matkoja. Pitää olla hullu ja lähteä seikkailemaan. Nuweiban hotellit netissä olivat vähissä. Jos aikomuksenne on mennä sinne, varoitan vuoden takaisesta kokemuksesta Elariassa. Jotakin hyvääkin siellä oli, mutta ei nyt muistu mieleen. Halvalla pääsee vaikka Ciaossa, jossa on uima-allas, ranta ja kohteliasta väkeä töissä. Hinta jouluna oli yhden hengen huoneesta 15 dollaria. Siirryn aiemmin tuttuun hotelliin lähemmäksi keskustaa ja maksoin varmaan nelinkertaisesti. Se oli kuitenkin joka sentin arvoinen yksin matkustavalle ja energiaa tankkaavalle sielulleni. Villagen sivut vain ovat vieläkin päivittämättä, joten sieltä ei helposti saa huonetta.
Olin silloin ainoa suomalainen koko Nuweibassa. Tuntui upealta nähdä hotellin lipuissa siniristinenkin! Suomalaisista pidetään siellä. Minä sain jatkuvasti kysmyksiä siitä, miksi suomalaiset eivät enää tule sinne. Vastausta ei ole ennen sinne tehneellä matkafirmallakaan minulle antaa. Ensi joululomalla pyrin sinne takaisin. Katselin juuri lentojen päiviä. Ja varmaan pian alan laskea päiviä!
Ehkä hyvä, että Nuweibaan ei tehdä matkoja. Näin se pysyy neitseellisenä. Toisaalta paikallisten toimeentulo on kiinni turisteista. Ilman heitä ei ole koko kaupunkia? Pieni satama tuskin antaa elantoa koko porukalle.
Jos haet rauhaa ja aurinkoa talven kaamokseen vain alle kuuden tunnin lennon päästä, Nuweiba olisi hyvä vaihtoehto. Sinne ei kannata mennä bailaamaan. Itse en ole ollut "rantaihminen", mutta siellä nautin kirjojen selailusta rantatuolilla. Tekemistä löytyy retkien lisäksi vaikka rannalla. Minä sain paikallisilta naisilta oppia helmikorujen tekoon (ilman yhteistä kieltä!). Aika ei hetkeksikään käynyt pitkäksi. Maassa maan tavalla tai maasta pois pätee täälläkin. Jos imaamin rukouskutsut käyvät hermoille, Nuweiba on islamilaisista paikoista aika hiljainen. Olutta ja muutakin saa keskustan Beer-shopista.
Älkää nyt kuitenkaan kansoittako noita ihanan hiljaisia paikkoja!