Olen vieraillut Beirutissa ja Libanonissa vuodesta 1987 alkaen, silloin siellä riehui vielä sisällisota ja 27 länsimaalaista oli kaapattuna. Eksotiikkaa sinänsä. Pikkuhiljaa löysin muutakin Libanonia: maailman vanhin edelleen asuttu kaupunki Byblos, Baalbeckin Rooman vallan aikaiset rauniot, Zahlen ja siellä sijiaitsevan Ksaran viinitilan (jonka yksi omistaja on Suomen pääkunniakonsuli), upeat tippukiviluolat, setripuut ja ennen kaikkea maailman paras ruoka. Viimeisin löytö oli upea Farayan laskettelurinne 55 km Beiruiista pohjoiseen, jossa kävin ensin v. 2007 yksin ja sitten vuosi sen jälkeen hiihtolomalla koko perheen voimin. Korkeus 2800 m. Perhe rakastui talviseen paikkaan, jossa helmi-maaliskuun vaihteessa rinteissä väki laski miltei bikineissä ja terassilla oli 20 astetta lämmintä. Loistavasti hoidetut rinteet ja ei jonoja. 10-vuotias tyttäremme laski hotellin omaa rinnettä, joku puoltoista kilometriä pitkä, yksin, kun me vanhukset emme enää jaksaneet neljän-viiden tunnin jälkeen. Muuten rinteitä oli n. 80 km. Missään Euroopassa (Suomua lukuunottamatta) en voisi jättää tuon ikäistä rinteeseen vartioimatta, mutta kun terassilta näki koko rinteen koko ajan. Turvallisuus arveluttaa Libanonissa tietysti kaikkia, eikä syyttä. Tällä hetkellä länsimaalaisella ei ole mitään syytä huoleen, mutta paikallisten kähinät kannattaa ottaa huomioon etukäteen. Ei nimittäin ole kivaa, jos lentokenttä suljetaan yhtäkkiä, niin kävi viimeksi muistaakseni toukokuussa 2008. Viisumia ei tarvita ja lentokenttämuodollisuudet ovat äkkiä ohi. Vaimoni oikein ihmetteli kuinka helppoa maahan oli tulla. Takseissa pitää tingata ja menoksi. Beirutin yöelämän vertaista ei ole!

Kävimme ystäväni kanssa Beirutissa pari vuotta sitten lomailemassa ja täytyy myöntää että oli erittäin positiivinen yllätys. Nyt en tiedä millainen tilanne on siellä mutta yleensäkin suomalaisia varoitetaan aivan liikaa kaikista mahdollisista paikoista. Toki ymmärrettävää ettei sotiviin maihin ole suotavaa mennä, varsinkin euroooppalaisena, pelossa tulla kidnapatuksi tms.

Minultakin kaikki kysyivät miten uskaltaa sinne matkustaa, mutta en kokenut siellä mitään pelättävää, päinvastoin! Ihania ihmisiä ja ystävällisyyttä. Edullisia ostoksia. Kivoja bile paikkoja ja kauniita rakennuksia (olivat kaikki remontoineet sotien jälkeen)... Toki näki paljon sodan jättämiä jälkiä.

Ystäväni joka lähti kanssani reissuun on nyt ollut ollut äitinä Suomi/Libanonilais tyttärelleen parisen vuotta ja voin taata ettei hän ainakaan tätä matkaa missään nimessä kadu! Aivan ihana tytär on hänellä. Ja isä on myös aivan ihana!

itse olen käynyt siellä vuonna 2003. Paikka oli ihan mukava ja melkein kaikki oli rakennettu sodan jälkeen uudelleen. Hotelli(jonka nime en muista oli korkea tasoinen ja ihmiset olivat ehkä vähän liiankin auttavia (ravintolat kaupat yms) isäni on käynyt maassa ainakin 20 krt (työpaikan takia) 20 vuoden ajan,ja hyviä kokemuksia olen häneltäkin kuullut. patisi että valittelee kuumuutta kesällä,mutta niinhän ne kaikki vanhat

Anonymous kirjoitti:Oletko käynyt viime aikoina? Olisin kiinostunut vinkeistä. Myös muistot ennen 80-lukua ovat tervetulleita.

Beirut ihan ok.Monilla varmasti kynnys lähteä lomailemaan Beirutiin, mutta voin suositella.Olen lomaillut -97-98 monesti ja myös sen jälkeen kuullut pelkkää positiivista palutetta.Lennettiin silloiun myös monesti Larnakaan Beirutin kentältä, ja voin sanoa että karttakaa kyprosta. Kallis hintataso ja venäläiset hallitsee koko bisnestä siellä ja yrittää ryöstää turisteilta rahat.
T.Kokenut matkaaja!

Oletko käynyt viime aikoina? Olisin kiinostunut vinkeistä. Myös muistot ennen 80-lukua ovat tervetulleita.